1997 Tarrakuva/Tre molos: split-ep
Tämän sinkun ideana oli vauhdittaa kahden lupaavan bändin uraa sitomatta heitä Levy-yhtiöön.
1997 Tehosekoitin: C'mon baby yeah -Cdsingle
1997 Tehosekoitin: C'mon baby yeah -promovideo
Tehosekoittimen nimi on jälleen kaikkien huulilla. Maaliskuun lopussa ilmestyy bändin kauan odotettu toinen pitkäsoitto, ”Köyhät Syntiset”, joka esittelee entistä ehomman Tehosekoittimen.
”Köyhät Syntiset”-levyn kappaleet koostuvat tutuista Tehosekoitin-elementeistä: haikeista melodioista, tarttuvista kertosäekoukuista ja melankolisista kadun elämästä kertovista lyriikoista.
Esimakuna pitkäsoitolta julkaistaan nyt klassisen hienoilla, keltaisilla kansilla varustettu single ”C´mon Baby Yeah”, rennon 70-lukuisesti boppaava jytähelmi, jonka kertosäe lienee tarpeeksi tarttuva niin rokkikansan, teinityttöjen kuin suomijuntinkin suuhun. Kappaleen hämyinen pikkuklubitunnelma on käsinkosketeltava. Mutta on biisistä aistittavissa myös sanoma - kun kuuntelee tarkemmin - moraali on loppujenlopuksi vain sitä mitä et tee, koska et halua muiden tekevän sitä sinulle… joten paskanko väliä millään. Hypnoottiseen komppiin ja rapeaan kitarointiin antavat oman lisänsä massiiviset taustalaulut ja kättentaputukset, Hammond-urkuja unohtamatta. Loppua kohden vielä jouset kasvattavat kertosäkeen voimaa, ja kappale takoo tiensä päähäsi, halusit sitä sitten tai et. Hail Rock´n´roll !
”B-puolena” sinkulla on toinen pitkäsoittolevyltä lohkaistu kappale, seesteisempi mutta yhtälailla tarttuva ”Mä Haluun Rauhottua” Mehevän kitarariffin potkustarttaamassa kappaleessa kuulemme Tehosekoitinta huomattavasti edellistä biisiä nöyrempänä - kyllähän hilpeinkin rock´n´roll-bailuveikko joskus tarvitsee hiljaisuutta. Tämänkin kappaleen soundimaailmassa ja melodiassa on tiettyä vanhahtavaa viehätystä, joka kuitenkin tuntuu olevan kuin kotonaan tälläkin vuosikymmenellä. Kappale kasvaa kertosäkeessä vaativaksi pyynnöksi, jolle taustakuoro antaa lisäpontta.
Viimeisenä, ”b-puolen” toisena kappaleena on vauhdikas instrumentaali-irrottelu ”Musta Maija”, kuusikymmentäluvun hilpeään tyyliin svengaava pikkuherkkupala. Tämä biisi löytyy ainoastaan sinkulta, eikä sitä tule pitkäsoittolevylle.
Uusi Tehosekoitin-single pitänee rokkikansan innostuneena, ja antaa aihetta odottaa ”Köyhät Syntiset”-levyä ja luvassa olevia uusia rakastettavia singlelohkaisuja.
1997 Lehtivihreät: Huono Elämä -Cdsingle
Lehtivihreät on tullut tunnetuksi positiivisista kitarapoppia soittavana remuryhmänä, jonka aurinkoiset melodiat ja ideat tuovat väkisinkin hymyn suupieleen… Mutta nyt on tapahtunut jotakin joka osoittaa, että bändistä on muuhunkin kuin huolettomaan rallatteluun - kuten edellinenkin Lehtivihreät-pikkuhitti, on tämä uusi ”Huono Elämä”-single huomattavasti aiempaa rankemmalla kädellä toteutettu, eivätkä sanoituksetkaan enää julista vain aurinkoisista päivistä. Mutta se toimii ! Ehkäpä Lehtivihreät ovat kyllästyneet iänikuiseen hymypoikamaineeseensa ja päättäneet paljastaa todellisen karvansa…
Takuutarttuvan trendikäs melodiarakentelu ja sopivan punkit asennesanoitukset ovat nuorisolle mannaa. Soundimaailmaltaan kappale on julman metallinen. Kitaravallia ja ilkeää laulusoundia on hyödynnetty tehokkaasti ja kappale leikkaa tajuntaasi kuin sirkkeli.
”B-puolena” kuullaan Levy-yhtiön tapaan liveversio bändin aiemmasta hitistä. Tällä kertaa mukaan on päässyt Lehtivihreiden legendaarisella ”Hej jag heter Peter och jag gillar killar” -Ruotsinkiertueella taltioitu unplugged-versio bändin edellisestä hittisinglebiisistä ”190477 - 095x Ja Mä”.
Erikoismaininnan ansainnevat hauskasti ideoidut levynkannet - sinkku on tyylikäs kokonaisuus joka jättää asiasta innostuneen odottamaan kiihkeästi lisää. Eikä tämäkään rasita kukkaroa kuin vaivaisella kympillä.
1997 Tehosekoitin: Köyhät syntiset -Cd/Kasetti
Syksyn myötä Tehosekoitin kuitenkin vetäytyi jälleen keikkatauolle. Samalla mentaaliprojektiot suorittivat loput Oton ylioppilaskirjoituksista, Matin armeijasta ja Hanskin sivarista. Kolmannen vaiheen lopullista täytäntöönpanoa alettiin toden teolla valmistella (siis, itsetietoisen rokkikansan ja -median vastarinnan murtamista, kuten muistanette). Mutta kohtalo oikutteli jälleen - Tehopäämajan huippusalainen sijainti oli päässyt vuotamaan julkisuuteen (kenties ilkeämieliset tahot olivat onnistuneet nappaamaan Tehosekoittimen ja sijais-Tehosekoittimen väliset energiaimpulssit). Bändi joutui siis etsimään uuden pääkallopaikan - ja sellainen onneksi löytyikin pikaisesti. Paikka ei tietenkään tuntunut aivan samalta kuin vanha, legendaarinen päämaja, mutta puolensa sillä oli. Tästä uudesta, maan uumenissa sijaitsevasta paikasta oli näet suora yhteys Alamaailmaan, tunnetun maailmamme alla risteilevään tunnelien, viemäreiden, hissikuilujen, metrokäytävien ja hautakammioiden loppumattomaan verkostoon.
Kun päämajaongelmasta oli selvitty, oli vuorossa entistä vakavampi takaisku. Eräs harhautunut Zork-alus nimittäin havaitsi Tehosekoittimen avaruudessa, ja tästä seurannut taistelu viivytti bändiä niin, ettei se mitenkään voinut ehtiä takaisin maahan ajoissa pitkäsoiton tekoa varten. Karistettuaan takaa-ajajat täytyi Tehosekoittimen siirtää valtaosa voimistaan mentaaliprojektioilleen, jotta nämä kykenisivät tekemään kokonaisen pitkäsoiton. Pienen arviointivirheen takia kosmista voimaa kuitenkin valui hukkaan, ja Tehosekoittimesta tuli niin heikko, etteivät he enää lainkaan päässeet omin voimin liikkumaan. Onneksi Tuksenilan Ajurin alati laajeneva tajunta rekisteröi bändiä uhkaavan vaaran, ja syöksyi Tuksenilan Junalla halki avaruuden pelastaakseen Tehosekoittimen pojat varmalta tuholta.
Tällä välin sijais-Tehosekoitin piti hauskaa MSL-Studiolla ja sai kahden viikon aikana nauhalle neljätoista uutta kappaletta, joista kaksitoista tehtiin pitkäsoittoa silmällä pitäen, yksi sinkun bonuskappaleeksi ja yksi (salaperäinen ”Me Olemme Pieniä Käpyjä”) muuten vaan. Tällä kertaa oli levynteko helppoa ja kevyttä - mentaaliprojektiot panivat parastaan tietäen kohta pääsevänsä lepoon kun oikea Tehosekoitin ottaisi paikkansa. Tällä kertaa levyllä käytettiin myös paljon avustajia, ja parhaimmillaan studion hetekoita olikin jakamassa runsaasti mm. viulun- ja gamelimbansoittajatyttöjä. Kihniö eli kauhunhetkiä aina bändin ryömiessä päivänvaloon studion uumenista - paikkakunnalla kun ei ole edes poliisia.
Helmikuun ´97 sessioiden rento rokkihenki välittyy (jälleen kerran puolivahingossa hieman itseironisesti nimetyltä) ”Köyhät Syntiset” -levyltä mainiosti. Levy edustaa Tehosekoittimen tähänastisen uran parhaimmistoa niin soitannollisesti, biisillisesti kuin saundillisestikin. Siitä löytyy ”Greatest Hits II”:n energiaa ja rehellisyyttä, ”Yö Ulkona” -ep:n arkiromantiikkaa ja ”Kadonneet Pojat” -ep:n rokkiasennetta…toisin sanoen koko Tehosekoittimen aiemman tuotannon parhaat puolet yhteen kiteytyneenä. Levyn ensisinkkuna julkaistu ”C´mon Baby Yeah” on 70-lukuinen jytähelmi, josta tuli heti Tehosekoittimen tähänasti suurin hitti. Muita levyltä löytyviä Tehosekoitin-herkkupaloja ovat mm. melodinen, mutta raskaan kitaravallin kannattama ”Syntynyt Köyhänä”, rennosti rullaava, vanhanaikainen ”Laiska Laiska”, ilmavan mahtipontisesti poppaava ”Hyvä Karma” sekä herkän a-osan jälkeen raivokkaaksi räjähtävä ”Tänään Täällä Huomenna Toisaalla”. ”Köyhät Syntiset” on kansia myöten hieno kokonaisuus, jonka voimme olettaa saattavan Tehosekoittimen tärkeän tehtävän kolmosvaiheen vihdoin kunnolla alkuun.
Helmikuun ´97 lopussa julkaistiin Tehosekoittimen tähän asti menestyksekkäin single, uudelta albumilta lohkaistu ”C´mon Baby Yeah”. Se myi kultaa jo ennakkoon ja nousi ensimmäisellä listaviikollaan singlelistan kakkoseksi, toisella kärkeen. Ja suoraan suosionsa huipulle palasi oikea Tehosekoitin - taivaalle helmikuussa ´97 ilmestynyt valoilmiö ei nimittäin ollut mikään ”Hale-Bopp” -komeetta, kuten tiedemiehet erheellisesti tulkitsivat, vaan Tuksenilan Ajurin juna, joka kiisi halki universumin tuoden Tehosekoitinta takaisin kotiin. Junan ollessa lähimpänä maapalloa maaliskuun lopussa Tehosekoitin oli jo voimistunut tarpeeksi selviytyäkseen viimeiset pari miljardia kilometriä omin voimin. Niinpä he hyvästelivät Tuksenilan Ajurin ja suuntasivat kohti maapalloa. Maapallolle ja julkisuuteen sekä keikoille oikea Tehosekoitin palasi juuri parahiksi ”Köyhät Syntiset” -levyn julkaisupäivänä. Mentaaliprojektiot pääsivät vihdoin lepoon ja Tehosekoitin tunsi kosmisten voimiensa palautuvan kaksoisolentojen sulautuessa takaisin isäntiinsä.
Tehosekoitin on tullut jälleen valloittaakseen loputkin Suomen ennen niin aneemisesta musiikkimaailmasta. Antaudu sinäkin suosiolla. Tuskin bändi kuitenkaan tyytyy lepäilemään laakereillaan vaikka tehtävän kolmas ja viimeinen vaihe tulisikin täytetyksi vuoden ´97 aikana. Sitä paitsi Pacho Mamalla kuuluu olevan yhtyeen suhteen suurempiakin suunnitelmia.
|
